Hyvärilän historia

Historiamme on pitkä

Hyvärilän kunnalliskodin päärakennus valmistui vuonna 1920. Rakennus toimi Nurmeksen maalaiskunnan vanhainkotina.

Vanhainkoti vastasi vanhuksista huolehtimisen ohella maatilasta ja mielisairaalasta. Mielisairaalassa hoidettiin myös kehitysvammaisia. Vanhainkotiin vastaanotettiin vanhusten lisäksi heidät, joilla ei ollut muuta paikkaa, kuten
huutolaiset ja irtolaiset.

Kunnalliskodin tila oli alunperin Korpi-Jaakon, Jakob Stenius vanhemman, raivaaman tilan pohja. Alueella sijaitsi 1880-luvulla vanha vaivaistalo ’Kurjala’.

Kunnalliskoti omisti peltojen ja metsän lisäksi navetan, sikalan ja tallin. Maatilan hoitoon osallistui paitsi palkattua henkilökuntaa myös parempikuntoisia potilaita. Henkilökunta, sekä hoito- että tilanhoitohenkilöstö, asuivat kunnalliskodin alueella.

Nykyisessä Pehtoorissa eleli tilanhoitaja ja ns. entinen vastaanottorakennus eli Unhola toimi työntekijöiden asuntona. B-mielisairaala sijaitsi nykyisessä Rantatuvassa.

Hyvärilän tilojen kunnostamiseen ryhdyttiin 1970-luvun lopulla, kun päätös Hyvärilän nuorisokeskuksen perustamisesta tehtiin.

Aluksi remontoitiin navetta auditoriota lukuun ottamatta kurssirakennukseksi sekä toimistorakennus. Vuonna
1980 Hyvärilään siirrettiin kaupungin keskustasta Kötsin mäeltä leirintäalue.

B-mielisairaalan toiminta loppui vuoden 1980 alussa ja vanhainkodin toiminta marraskuussa 1986.

Pehtoorin talo remontoitiin 1980-luvun puolivälissä, ja vuonna 1992 valmistui arkkitehti Erkki Helasvuon suunnittelema vanhan kunnaskodin päärakennuksen saneeraus Kartanohotelliksi.

Uudisrakennuksia Kartanohotellin lisäsiiven lisäksi ovat rantasauna, leirintäalueen huoltorakennukset, leirintämökit, kesällä 2008 valmistuneet lomahuoneistot sekä monitoimi-liikuntahalli PielisAreena, joka valmistui syksyllä 2012.

Hyvärilän merkkipaaluja